Taideresidenssi kunnissa
Tarkastelin residenssitoiminnan käynnistämistä pienessä kunnassa sekä hahmottelin residenssitoiminnan prosessia. Tutkimukseni päätavoitteena oli madaltaa kynnystä käynnistää residenssitoiminta ja luoda käytännönläheinen residenssiopas, jotta toiminnasta kiinnostuneet saisivat apua alkuvaiheessa. Keräsin tietoa residenssitoiminnan käynnistämisestä case-esimerkin kautta sekä haastattelin kolmea eri asiantuntijaa.
RESIDENSSIOPAS
Halusin tuottaa pienimuotoisen ja käytännönläheisen oppaan residenssitoiminnan käynnistämiseen. Opas on suunnattu erityisesti pienen kunnan käyttöön, mutta sitä voi soveltaa myös yhdistystoimintaan. Oppaan tarkoitus on antaa neuvoja, sekä jalkauttaa hyviä käytäntöjä.
Oppaan avulla taideresidenssin aloittaminen tapahtuu matalalla kynnyksellä, sillä opas käsittelee toimintaa alusta loppuun ja eri osiot on selitetty käytännönläheisellä tavalla.
Osta opas tästä:
RESIDENSSIOPAS
Lataa opas tästä:
RESIDENSSIOPAS
Residenssin hyödyt
Vuonna 2017 Taiteen edistämiskeskus julkaisi Taiteesta tukea työhyvinvointiin-tutkimuksen, jossa lueteltiin eri taiteenaloja, joita hyödynnetään mielenterveyden hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi julkaisussa esitettiin julkisen taiteen hyötyjä ja mahdollisuuksia alentaa stressiä ja ahdistuneisuutta. (Ikäläinen 2017.)
Taiteen hyvinvointivaikutuksia on useita ja näiden hyödyntäminen voidaan saavuttaa residenssitoiminnan kautta.
Residenssitoiminta
Taideresidenssi on toimintamalli, jossa taiteilija tekee yhteistyötä joko ennaltamäärätyn tai itse valitsemansa yhteisön kanssa. Residenssitoiminnan sisältö vaihtelee laajasti. Se voidaan määritellä ennakkoon tai toimintaan osallistuva taiteilija voi päättää sen itse. Residenssi voi olla tuotettu eri taiteenaloilta, kuten kuvataide, tanssi tai teatteritaide. Toimintajaksojen pituus vaihtelee. Toimintaan voi osallistua yksittäisenä taiteilijana tai ryhmänä. (Suomi 2005, 3.)
Kyselytutkimuksen perusteella residenssien perustamisen lähtökohtina ovat paikallisen taide-elämän kehittäminen, yhteyksien luominen, sekä vuorovaikutuksen luominen paikallisten ja ulkomaisten taiteilijoiden välille (Suomi 2005, 4).
Residenssin perustamiseen voi olla syynä myös alueen kokonaisvaltainen kehittäminen ja vetovoiman luominen pieneen kuntaan. Pomarkun residenssiin toivottiin yhteisö- ja osallistavaa taidetta. Toiveena oli, että residenssiin saapuvat taiteilijat tuottaisivat taidetta erityisesti yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja vanhainkodin kanssa. Taiteilijat voivat tulla residenssiin myös työskentelemään yksin. Tällöin kyseessä on niin sanottu itsenäinen residenssi. Tällaisiin residenssijaksoihin voisi osallistua esimerkiksi kirjailija, joka tarvitsee uudenlaisia virikkeitä tai työrauhaa saadakseen kirjansa valmiiksi. Itsenäistä residenssiä voi suorittaa myös taiteilija, joka kehittää ja tuottaa itsenäisesti omaa teossarjaansa valmiiksi. Residenssien kesto on yleensä yhdestä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. (Leppämäki 2021; Kolsio 2021.)
Taideresidenssitoiminta suomessa
Residenssitoimintaa on Suomessa paljon ja niiden sisältö vaihtelee merkittävästi. Tarkkaa residenssien lukumäärää on vaikea arvioida, sillä residenssit saattavat lopettaa toimintansa jo ensimmäisen vuoden jälkeen sekä uusia lyhytkestoisia residenssejä voi tulla vuosittain. Kyselytutkimuksen pohjalta on voitu päätellä, että residenssitoimijoilla on usein taloudellisia vaikeuksia ylläpitää toimintaa. (Suomi 2005, 8-9.)Taideresidenssin prosessi
Hahmottelin taideresidenssin prosessia. Prossessikuva syntyi jaottelemalla eri toimintoja luokitteluihin.
Prosessi etenee loogisesti toiminnan ideoinnista toiminnan päättämiseen ja lopuksi residenssijakson jälkeiseen kehittämiseen. Tarkastelin ja hahmottelin osioita siitä näkökulmasta, että prosessia olisi helppo peilata omaan toimintaan, oli kyseessä sitten yhdistys tai kunta. Tuottamani residenssiopas käsittelee prosessia yksityiskohtaisesti ja jokaista osiota käsitellään omassa luvussaan.
Prosessin sisältö:
1. Mahdollisuus, innostus ja ideointi
Prosessin ensimmäinen vaihe sisältää residenssin sisällön pohdintaa ja ideointia. Toiminta käynnistyy syvällisemmällä pohdinnalla siitä, mitä residenssitoiminnalta toivotaan ja missä sen painopisteen toivotaan olevan. Lisäksi vaihe käsittelee ideointiin liittyviä toimintoja, kuten mitä yhteistyötä residenssi voisi sisältää ja mitä vaikutuksia sillä pyritään saavuttamaan. Lisäksi vaihe käsittelee henkilökunnan osallistamista ja sitouttamista toimintaan. Henkilökunnan osallistaminen toimintaan on tärkeää, sillä osa henkilökunnasta saattaa siirtyä residenssitoiminnan työryhmään.
2. Määrittely
Määrittelyvaihe tulee ideointivaiheen jälkeen. Määrittelyllä tarkoitetaan residenssitoiminnan sisällön määrittämistä, painopisteitä ja toiminnan tavoitteita. Lisäksi toiminnalle asetetaan rajauksia. Rajaukset voivat olla esimerkiksi taidealojen määrittelyä tai jaksojen pituuksia.
3. Suunnittelu
Suunnitteluvaiheessa käydään läpi konkreettisia asioita, joita tarvitaan residenssitoiminnan tuottamiseen. Suunnitteluun kuuluvat muun muassa työryhmän ja vastuualueiden määrittely, työskentelytilojen suunnittelu, sekä majoitus.
4. Mallinnus
Mallinnuksessa testataan residenssinpalvelukonseptin toimivuutta. Mallinnuksessa ei enää suunnitella, vaan aletaan toteuttamaan edellä olevia osioita. Kokonaisuus ei ole tässä kohdassa vielä valmis, sillä todelliset kehityskohteet ilmenevät vasta ensimmäisen toimintakauden jälkeen. Lisäksi mallinnuksessa käydään läpi taiteilijahakua ja taiteilijoiden valintoja residenssiin. Näiden jälkeen aloitetaan residenssin markkinointi.
5. Käyttöönotto
Käyttöönottovaiheessa residenssi on käynnistynyt ja residenssioppaan tässä osiossa käsitellään käynnistyksen yhteydessä olevia asioita, kuten taiteilijalle ja kunnalle syntyviä velvoitteita, sekä taiteilijan kanssa laadittava sopimuksen sisältöä.
6. Kehitys
Arviointivaiheessa käydään läpi koko residenssin prosessi ja tarkastellaan haasteita sekä onnistumisia. Ongelmakohtia kartoitetaan ja residenssiä kehitetään palautteiden perusteella.